Etsi
  • Mikko Koistinen

Juojärvi - itä-Suomen salattu helmi

Päivitetty: 31. elok. 2021


“Etäällä Pohjan mailla, hylätty järvi on” kerrotaan Z. Topeliuksen sanoittamassa kuuluisassa laulussa. Tiesitkö että Savon ja Karjalan rajalla sijaitsee Inarinjärven tavoin karunkaunis ja puhdasvetinen järvi? Kyseessä on suurelle yleisölle tuntematon, Pohjois-Savon maakuntajärveksi äänestetty, Vuoksen vesistöön kuuluva Juojärvi, itä-Suomen salattu helmi.

Suomen puhdasvetisin järvi?


Juojärvi on nimensä mukaisesti yksi Suomen kirkkaimmista ja puhtaimmista järvistä. Paikalliset asukkaat, Valamon luostari mukaanlukien, ovat aikoinaan ottaneet juomavetensä suoraan järvestä. Kun järvessä käy uimassa veden puhtauden ja pehmeyden todella tuntee ihollaan. Kun vettä nostaa ämpäriin on se täysin kirkasta, aivan kuin lähteestä nostettua. Veden näkösyvyys on paikoitellen jopa 5 metriä, mistä syystä se on myös sukeltajien suosiossa. Veden laatu on pysynyt hyvänä, sillä asutusta on vähän ja alueella ei ole teollisuuslaitoksia ja vain vähän maataloutta.


Kuvat: Hannu Holopainen, Naturestay.fi, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys


Muinaisjärvi


Juojärvi erottui omaksi järvialtaakseen noin 9 000–8 000 vuotta sitten mannerjään sulaessa. Muista vesistöistä erillään olevana Juojärvi piti kirjaimellisesti pintansa, kun vesi muualla Vuoksen vesistöalueella laski rajusti Vuoksen lasku-uoman puhjettua 6 000 vuotta sitten.

Mannerjää jätti sulaessaan pitkittäisharjumuodostumia keskelle järviallasta, mistä tänä päivänä muistuttavat järvestä kohoavat pitkät ja kapeat niemet ja saaret hiekkarantoineen sekä yksittäiset järven pinnasta kohoavat mäet, kuten Tuusniemen Tuusmäki, Papinniemen Romanonomäki, Varislahden Usinmäki, Jäätsalon harjanteet.

Erikoisia muinaismuistoja ovat myös rantojen valtavat siirtolohkareet, sekä Soukan saaren luola "Soukan koukkelo", joka on kuin Seinävuoren rotkolaakso pienoiskoossa.


Kivikautinen asuinpaikka

Aikana, jolloin teitä ei vielä ollut, rannat ja saaret olivat haluttuja asuinpaikkoja. Vanhoja kivikautisia merkkejä ihmisten toiminnasta (n.3000 ekr) mm.kampakeramiikkaa on löytynyt läheltä Tuusniemen kirkonkylää, Jäätsalon saaresta ja Laitasaaresta. Luutsalon saaresta löytynyt kalliomaalauksia. Kyseessä olivat ilmeisesti Savonlinnan seudulla pysyvästi asuvat ihmiset, jotka kesäaikaan tulivat metsästämään ja kalastamaan Juojärven latvavesille. He perustivat kausiluonteiset asutuksensa aivan rantojen tuntumaan tai rantatörmän päälle.


Todisteina näiltä ajoilta on erityisesti keramiikka. Juojärven alueen ihmiset alkoivat jo varhain (4500 eaa) sekoittamaan saveen asbestia, mikä mahdollisti ohutseinäisten mutta hyvin kestävien astioiden teon. Kyseessä on aivan uudenlainen tuote, jota voidaan pitää ensimmäisenä savolaisena - tai vähintäänkin suomalaisena keksintönä.


Löydöistä päätellen järvi oli siis jo siellä kalastaneelle ja metsästäneelle kivikauden ihmiselle lähes samanmuotoinen ja rannan sijainniltaan samanlainen kuin se on nykypäivänkin ihmiselle

Jäätsalon saaresta on löytynyt kivikautinen asuinpaikka tämän hiekkarannan törmältä. Myös nykyihmiset pitävät tällaista maisemaa ihanteellisena.


Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajamaita


Juojärvi on 1500-luvun kartoissa merkitty nimellä ”Jojervi”. Ruotsi-Suomen itäraja on siirtynyt usein. 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja vedettiin Juojärven kautta.

Rajan kulkureitti tunnetaan melko hyvin, sillä sen reitiltä löytyy useita merkintöjä maastossa - rajaa vedettiin selkeiden maamerkkien kohdalla. Yksi tällainen on Juojärven Täyssinän rauhan rajakivi, minkä lisäksi virallisia rajamerkkejä löytyy myös Pöytälahdesta, Jäätsalon saaresta ja Ohtaansalmelta.


Täyssinän rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle Käkisalmen läänin, johon kuului mm. Liperin kunta. Rauha päätti 25 vuotta kestäneen aluetta koetelleen sissisodan vaiheen. Vain 22 vuotta myöhemmin Stolbovan rauhansopimuksessa 1617 Venäjä luovutti Käkisalmen läänin takaisin Ruotsille, jolloin alueelle alkoi muuttaa olojen vakiinnuttua pysyvämpää asutusta. Alkoi ankaran verotuksen ja ortodoksien käännytyksen aika. Vuonna 1721 Uudenmaan rauhassa raja siirtyi suurin piirtein nykyiselle paikalleen, kun taas Turun rauhassa 1743 raja läheni niin, että Savonlinnakin joutui Venäjän puolelle. Haminan Rauhassa 1809 koko Suomi siirtyy Venäjän vallan alaisuuteen vuoteen 1917 asti, jolloin Suomi itsenäistyi. Nykyinen Suomen ja Venäjän välinen raja kulkee linnuntietä n. 100 km päässä.


Elämää Juojärven rannoilla keskiajalta nykypäivään


Metsästys, kalastus ja rukiin kaskiviljely antoivat kyläläisille elannon 1600-luvulta lähtien. 1700-luvulla Ruotsi pyrki tehostamaan maatalouden tuotantoa isojaolla, ja kaski- ja sarkaviljelystä haluttiin päästä eroon. Tilakoot suurenivat, viljanviljely, maa- ja karjatalous alkoivat yleistyä ja antaa elantoa kyläläisille myös itä-Suomen saloilla. Haasteena olivat usein toistuvat kato- ja nälkävuodet. Esimerkiksi vuonna 1877 järvet olivat jäässä kesäkuussa ja syyskuun 3. päivä saapui jo halla ja syyspakkaset.


Juojärven saarissa oli pysyvää asutusta pitkälti 1970-luvulle asti. Saaristolaisten elinkeinona oli kalastus, maatalous ja metsätyöt. Nuotanveto oli sukupolvesta toiseen perinteinen ja tehokas kalastusmenetelmä. Karja laidunsi Juojärven rannoilla ja kesäisin lehmät uivat saarelta toiselle.

Nykyään saarilla on lähinnä vapaa-ajan asutusta. Menneistä ajoista muistoina perinteisiä nuottavajoja eli kiermejä ja nuottaporukoiden nuotiopaikkoja eli kotsuja. Juojärven Kannassaareen on pystytetty muistolaatta vanhalle lehmien lypsypaikalle.


Saariston lapset kulkivat sulan veden aikaan kouluun veneellä, talvisin jäitä pitkin hiihtämällä, mikä varmasti kasvatti kuntoa ja sisukkuutta. Huonojen jäiden tai pahimpien myrskyjen aikaan lapset asuivat pitkiäkin aikoja koululla, kunnes kotimatka oli mahdollinen. Luontoa kunnioitettiin ja onnettomuuksia sattui suhteellisen vähän. Joskus järvi vaati kuitenkin uhrinsa. Suurin vesillä tapahtunut onnettomuus tapahtui helluntaina 1897, kun kirkkomatkalla ollut soutuvene kaatui Tuusniemen edustalla. Menehtyneille nuorille on pystytetty muistokivi Tuusniemen venesatamaan.

Nuottakota.


Suomen korkeimmalla sijaitseva järvi, jonne pääsee mereltä


Jo 1700 luvulta lähtien Juojärven 65 km pitkää vesireittiä on käytetty kuljetusväylänä. Juojärven ja Varislahden välillä sijaitsevassa Palokin koskiuomassa oli vesisahateollisuutta jo 1700-luvulla. 1900-luvun alussa yli Palokin alueella oli yli 1000 asukkaan teollisuusyhteisö Hackmanin sahalaitoksen ansiosta. 1914-luvulla valmistuneet Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat mahdollistivat puutavaran kuljetukset, kauppareitit ja paitsi Kuopioon myös Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle ja sitä kautta ulkomaille. Tuohon aikaan alettiin kuljettaa myös Outokummusta löytynyttä kuparimalmia ja kaivosyhtiö oli suuri työllistäjä aina 1980-luvun loppuun asti, kunnes Outokummun kupariesiintymä ehtyi. Teollisuustavaran lisäksi 1900-luvun alussa liikennöi matkustajia kuljettaneita aluksia. Kauppiaiden lisäksi ne olivat tärkeä välinen maaseudun asukkaille, jotka pystyivät niiden avulla kuljettamaan tuotteitaan kaupunkeihin myytäviksi. Höyrylaivojen kulta-aika loppui 1950-luvulle tultaessa, kun tieverkosto alkoi kehittyä.


Järvellä liikennöivät säännöllisesti ainakin alukset Heinävesi 2, Tapio ja Karjalankoski. Koska laivat lähtivät Kuopioon myöhään iltapäivällä, yövyttiin laivassa ja perille Kuopioon päästiin aamulla. Aamupäivä vietettiin Kuopiossa ostoksilla, lääkärissä tai muuten asioita hoidellen. Kuopiosta laiva lähti takaisin päin puolen päivän aikoihin ja illaksi ennätettiin taas kotiin. Laivamatka Kuopioon oli etenkin lapsille ikimuistoinen tapahtuma. Vanhimmat asukkaat muistelevat vieläkin näitä matkoja.


Nykyisin järvi on huvi- ja kalastusvenekäytössä. Juojärvi on edelleen Suomen korkeimmalla sijaitseva järvi jonne pääsee mereltä. Korkeutta meren pinnasta on 101 metriä. Suosituin matkakohde Juojärvellä on Valamon luostari, jonne voi tehdä Karviosta n. 2,5 kilometriä pitkän risteilyn M/S Sergei laivalla. Karviosta nousua tulee kanavia pitkin 23 metriä.


Vanhan ajan risteilytunnelmaan pääsee parhaiten M/S Sergein luostariristeilyllä, jossa noustaan Karviosta sulkuja ja kanavia pitkin Juojärvelle. Risteilyn kesto on 2,5 tuntia yhteen suuntaan. Palokin kosket olivat aikanaan upea luonnonnähtävyys ja urheilukalastajien suosiossa, kunnes koskireitti padottiin v. 1961 vesivoimaa varten. Vapaasti virratessaan koskia olisi 8 ja pudotusta yhteensä 26m. Palokin koskien vapauttaminen on ollut ajankohtainen aihe ja toteutuessaan se elvyttäisi uhanalaisen järvilohikannan ja toisi valtavan piristysruiskeen alueen matkailuun. Kuvat: palokinkosket.fi


Luonto

Muiden Järvi-Suomen karujen reittijärvien tapaan Juojärvi voidaan luokitella kasvitieteelliseltä tyypiltään ruokojärveksi. Tyypillisesti rantojen rantavesikasvillisuus on niukkaa, mutta laajan järvi-alueen rantamilta löytyy kasvillisuudeltaan hyvin erilaisia osia. Selkävesien tuulille ja aallokolle alttiit ja nopeasti syvenevät rannat ovat paikoin lähes kasvitonta kivikkoa, kun sen sijaan matalissa ja suojaisissa lahdissa kasvillisuus on paikoin runsasta. Saaret, erikokoiset selkävedet, lahdet ja salmet tekevät maisemasta sokkeloisen ja vaihtelevan. Monin paikoin on vesimaisemassa korostuvia yksityiskohtia, kuten kalliopaljastumia, jyrkänteitä, silokallioita käkkärämäntyineen, rantalouhikoita ja pitkiä hiekkarantoja, jotka vetävät katseen puoleensa.

Juojärvessä on runsaasti saaria erityisesti keski- ja pohjoisosissa, yhteensä 833 kappaletta. Suurimmat saaret ovat Luutsalo (1 193 ha), joka on Suomen 41. suurin järvisaari, Jäätsalo (594 ha) ja Pahkasalo (250 ha), joissa itsessäänkin on yhteensä kuusi pikkujärveä ja lampea. Seuraavaksi suurin saarin on Tiheänsaari (112 ha).

Metsät ovat järvi-Suomelle tyypillisiä kuivan kankaan havumetsiä, mutta rannoilta löytyy myös kaskiperinteen jäljiltä olevia lehtimetsiä ja vanhoja koivikoita. Osa luonnotilaisista saarista on suojeltu Natura-alueeksi.

Kuvat: Hannu Holopainen, ks. lisää Juojärven veneilijät FB ryhmästä.


Kalakanta ja linnusto


Järven kalakanta on verrattain rikas. Yleisimmin pyydetään muikkua, siikaa, ahventa, taimenta, järvilohta, harjusta, haukea, ahventa, kuhaa, lahnaa, särkeä ja madetta. Vapaa-ajan kalastuksen lisäksi harjoitetaan myös jonkin verran ammattikalastusta - muikun troolausta. Puhtaan ja kirkkaan veden ansiosta kalat ovat maultaan erinomaisia. Juojärvellä kasvanutta muikkua sanotaan “aateliseksi” eli “uatelismuikuksi”.

Juojärven muikkua savustettuna, friteerattuna ja muikkukukossa. Valitse suosikkisi!


Juojärven linnusto on monipuolista ja karuille selkävesille tyypillistä. Täällä viihtyvät kuikka, laulujoutsen, metso, teeri, kurki, kalasääski, kalatiira ja monet lokit. Kuikkakanta on erityisesti runsas. On todettu, että Juojärven alue kuuluu Kallaveden reitin tärkeimpiin kuikan pesimäalueisiin. Suhteellisen runsaina pesivät myös selkävesien muut tyyppilajit kuten isokoskelo, selkä- ja kalalokki sekä kalatiira. Edustava selkävesilinnusto on Juojärvellä tärkeä suojeluarvo ja tekee siitä yhden Suomen kansainvälisesti arvokkaista lintualueista (Suomen ympäristökeskus ja Birdlife Suomi ry 2000).

Suomen kaunein retkisatama?

Tutustumisen Juojärveen voi aloittaa Tuusniemen kuuluisasta Puistosatamasta 9-tien varrella. Satama-aluetta on kehitetty vuosien varrella aktiivisesti ja nykyään tämä viihtyisä kesäkeidas palvelee on Juojärvellä liikkuvia veneilijöiden ja on ohikulkevien autoilijoiden suosittu taukopaikka. Avaralla satama-alueella järjestetään kesäisin monipuolisia tapahtumia, näyttelyitä ja konsertteja.


Juojärven Helmi pyörittää matkailuinfoa, caravan-aluetta, kesäkahvilaa, käsityömyymälää ja lähiruokatoria. Viihdekeskus HojoHojo tarjoaa tansseja, tapahtumia ja viihtyisän leirintäalueen. Nostalgisen Rantamyllyn kesäkahvilassa sijaitsee käsityöpuoti ja taidenäyttely.

Puistosatamasta löytyy lisäksi lasten leikkipaikka, frisbeegolfrata, uimapaikkoja ja SUP-lautojen ja kanoottien vuokrausta.


Retkikohteita vesillä liikkujille

  • Pyttysaari - laituri, laavu, tulipaikka, käymälä

  • Kannassaari - laituri, hiekkaranta, laavu, tupa, tulipaikka, käymälä, luontopolku

  • Soukan koukkelo - Soukan saaressa sijaitseva kallioruhje ja luola

  • Jäätsalo - Juojärven toiseksi suurin saari, kivikautinen asuinpaikka, pitkiä hiekkarantoja

  • Nuottakota -lähellä Kaasilansalmea

  • Laitasaari - Pitkä, karu saari - kivikautinen asuinpaikka

  • Luutsalon kalliomaalaukset - Juojärven suurin saari, kuuluisa kalliomaalauksistaan

  • Valamon luostari - Laatokalta talvisodan aikaan evakuoitu munkkiluostari.

  • Lintulan luostari - Sodan aikaan Venäjän karjasta evakuoitu nunnaluostari, joka muutti entiseen Hackmanin kartanoon Palokissa.

  • Tuusniemen puistosatama - täyden palvelun retkisatama ja kesäkeidas lähellä Tuusniemen keskustaa.

  • Ohtaansalmen sillat / Täyssinän rajakivi

Unelmana kesämökki tai omakotitalo Juojärven rannalta?


Jos kesämökki Suomen puhtaimman järven rannalla kiinnostaa, kannattaa pitää kiirettä, sillä Tuusniemen kunnalla on jonkin verran rakentamattomia tontteja jäljellä. Silloin tällöin myyntiin tulee myös yksityisten tontteja ja kiinteistöjä, mikä on harvinaisempaa sillä maanomistajat säästelevät rantoja lapsilleen tai muille sukulaisilleen. Sen ymmärtää hyvin, sillä Juojärven kaltaiset puhtaat ja rauhalliset vesistöt ovat käymässä maailmalla entistä harvinaisemmaksi.

Faktat

  • Juojärvi erottui omaksi järvialtaakseen noin 9 000–8 000 vuotta sitten, jonka jälkeen Saimaa alkoi laskea Ancylusjärveen samaa lasku-uomaa kuin Päijännekin. [1]

  • Juojärvellä sijaitsevasta Luutsalon saaresta on löydetty kivikautinen kalliomaalaus, jossa esiintyy hirvieläimiä ja tikku-ukkomainen ihmishahmo.

  • Noin 4 500 vuotta sitten, Juojärven alueen ihmiset käyttivät ehkä ensimmäisinä ihmisinä asbestia vahvistamaan astioita ja ruokailuvälineitä.

  • Juojärvi on 1500-luvun kartoissa merkitty nimellä ”Jojervi”. Juojärveä on kutsuttu myös ennen nimellä ”Jukonen”.

  • Juojärvi sijaitsee seuraavien kuntien alueella: Juuka, Kaavi, Tuusniemi, Outokumpu, Heinävesi, Liperi

  • Juojärven valuma-alue on luusuassa 2 074 km², josta vettä 22,0 %. Yläpuolinen Rikkavesi (1 313 km²) on yhteydessä Juojärveen Ohtaansalmen kautta, Kaavinjärvi puolestaan Rikkaveteen Kaavinkosken kanavan kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309 km² laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen.


Lähteet:


https://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rvi_(04.711.1.004)

https://skvsy.fi/vesistot/juojarven-reitti/

https://skvsy.fi/vesistot/juojarven-reitti/

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3432055

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Juojarven_saaristo(6410)

https://www.viuruniemi.fi/Asiakirjat/Juojarvi_tietovisa2014.pdf



727 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki