Sotamies Duusin jalanjäljillä

Päivitetty: heinä 20

Legendan mukaan saksalainen sotamies Duus karkasi Olavinlinnan vankeudesta koillis-Savon rajamaille pieneen maalaiskylään etsimään aarretta, josta hänen aseveljensä Lauri Juhaninpoika oli kertonut viimeisinä sanoinaan. Salaperäinen vankikarkuri ihastui alueen asukkaisiin, luonnonkauneuteen ja rauhallisuuteen niin perusteellisesti että perusti perheen ja asettui aloilleen. Alue nimettiin hänen mukaansa Tuusniemeksi sillä savon murteessa ei tunneta d-kirjainta.


Vuonna 2020 sotamies Duusin vauhdikkaat seikkailut on dramatisoitu kokoillan elokuvaksi, jossa näyttelijöinä toimii kylän oma väki.


Lähde mukaan retkelle sotamies Duusin jalanjäljillä - mutta ole varovainen! Ensinnäkin vastuu on lukijalla ja toiseksi saatat ihastua paikkaan loppuelämäksesi...

Ruotsin armeijassa karkulaisia odotti kova kohtalo. Vääpeli Johansson oli ensimmäinen, joka koki Tuusniemen Duusin jalanjäljillä. Kuva: Duus the Movie"


1.) Koivulahti-Hiidenlahti - idylliset ja pirteät savolaiskylät


Sotamies Duus sai ensikosketuksen eriskummallisiin, mutta sympaattisiin tuusniemeläisiin lahden poukamassa, jossa nykyään sijaitsee kauniin Koivulahden kylän retkisatama. Tuusjärvellä sijaitsevat kylät ovat Pohjois-Savon vanhinta asuinaluetta. Arkeologiset löydöt viittaavat, että asukkaita on ollut jo 10500 vuotta sitten. Maanviljelystä alueen viljavilla pelloilla on harjoitettu keskiajalta lähtien. Duusin ilmestyminen sai heti vipinää kyläneuvostossa. Euroopassa riehuvan ruton ja muiden vitsausten takia ulkomaalaisia "turisteja" ei oltu nähty maisemissa aikoihin, joten harvinaisesta vieraasta piti ottaa kaikki irti!


Tuusjärvellä toimii edelleen aktiivinen kyläyhdistys, joka vaalii alueen luontoa, kulttuuriarvoja, järjestää monipuolista vapaa-ajan toimintaa ja edistää kylän jatkuvaa kehitystä viihtyisänä asuinalueena.


Tuusniemen seudun kauneus ja viehättävyys on piilossa juuri Hiidenlahden ja Koivulahden kaltaisilla pienillä kylillä Kuopio-Joensuun tien varrella. Aloita vierailusi kääntymällä valtatieltä Hiidenlahteen, hiljennä vauhtia ja lumoudu kauniista maalaismaisemasta. Pian saavut Duusin tavoin lintutornillle, joka on yksi pohjois-Savon parhaimmista lintupaikoista. Pidä tauko kodalla ja jatka sorateitä pitkin muutaman kilometrin pituiselle "kyläkiekka"-vaellusreitille. Vastaan tulee peltomaisemia, vanha edelleen toiminnassa oleva mylly ja romanttinen Myllykosken silta, jolla on tärkeä rooli elokuvassa.


Kyläyhdistyksen alueella on Duusin jälkeläisiä reilu kolmisensataa ja kesäaikaan asukasmäärä tuplaantuu. Kesävieraiden joukossa on pyörinyt saksalaisiakin.

Kuvien lähteet: Duus the Movie, Tuusjärven-Hiidenlahden kyläyhdistys, Aarne Hagman Lintuyhdistys Kuikka.


2.) Seinävuoren rotkolaakso - shamaanien tyyssija


Sotamies Duus piiloutuu jahtaajiaan pakoon salaperäiseen kanjoniin. Uupuneena hän juo nukahtaa sammaloituneen kallionlohkareen juurelle. Unessa noitarumpujen kumun voimistuu ja tuo matkamiehen keskelle pakanallista uhrauseremoniaa...


Rotkolaakso on yksi Tuusniemen suosituimmista nähtävyyksistä - eikä suotta! Sen jylhät kalliot ja ikimetsät ovat muistutus alueella jyllänneistä luonnonvoimista, kun voimakkaat maanjäristykset rikkoivat kalliota miljoonia vuosia sitten. Rapautuneen murroslinjan kohdalla kalliossa kulki jäätikköjoki, joka kulutti aikojen saatossa väylänsä kallion halkeamaan. Erityisen Seinävuoresta tekee rotkon pohjalla kivien alla piilossa soliseva puro eli sahi, joka laskee Seinävuoren edessä olevaan Seinälampeen.


Rotkolaaksoon liittyy paljon historiaa ja mystiikkaa. Seinävuoren kätkössä on kansanperinteen mukaan tehty taikoja metsänhaltijan lepyttämiseksi ja riistaonnen saavuttamiseksi. Saaliista käytiin uhraamassa rotkon pohjalla esikoiset eli metsästäjä kävi asettamassa pyytämänsä saaliin suolet muurahaiskeon alle. Kanjonin suojissa on uhriseremonioiden lisäksi keitettyä sahtia ja pontikkaa, sanotaanpa suomalaisten sotilaiden haudanneen vuoden 1808-1809 Suomen sodan aikana kaatuneen venäläinen everstin.


Yksi kuuluisimmista legendoista on Kettu-Mooseksena tunnettu metsästäjä, jolla kerrotaan olleen selvännäkijän ja shamaanin lahjoja. Hän teki taikojaan Rotkolaaksossa ja piti mustaa raamattua tyynynsä alla pyyntionnea parantaakseen. Sanotaan, että mystinen Kettu-Mooses oli verraton ketunpyytäjä. Hänen loitsujensa voiman saa myöhemmin tuta Duusia jahtaava vääpeli Johansson kovalla kädellä.

.

Rotkolaakso on mainio retkikohde vuoden ympäri. Varsinkin talvella kalliolohkareiden jääpaadet ovat vaikuttava näky. Rotkon ympäri kiertää helppokulkuinen noin 2,5 kilometrin pituinen retkeilyreitti, sekä pidempi vaellusreitti Seinävuorelta Mäkimajan ja Ahvenlammen laavujen kautta Kaavinkoskelle, jolloin matkaa kertyy n. 20 kilometriä. Rotkolaakso on erittäin hyvin varusteltu - alueelta löytyy esteetön näköalatasanne, hyvin merkityt polut, laavuja, tulentekopaikkoja, laituri ja tilava kota.

Alueen muinaisista legendoista ammentaa inspiraationsa tuusniemeläinen taiteilijaryhmä "Juojärven Aarnitulet", joka on tunnettu vaikuttavista tuliesityksistään. Kuvat: Duus the Movie, Mikko Koistinen. Juojärven Aarnitulet


3. Kosulan pirullinen rosvokivi


Tuusniemen saaret, rotkot, luolat ja siirtolohkareiden onkalot ovat historian saatossa antaneet turvaa paitsi eläimille, myös vankikarkureille, ryöväreille ja henkiolennoille. Luostaritien varrella lähellä Kosulan kylää keskellä metsää seisoo Rosvokivi, "pirun itsensä sinne paiskaama" valtava siirtolohkare. Vaikka kivi sai nimensä sen takana vaanivista maantierosvoista, se ei kuitenkaan ollut Rosvokiven ohittajien pahin pelko. Rosvokiven alla asui lisäksi pirun riivaamia kummituksia! Duus-elokuvan tarina kertoo Rosvokivestä seuraavasti: "Uskomuksen mukaan piru olisi heitellyt suutuspäissään kiviä pitkin pientareita ja siksi lähistöllä on myös yhtämittainen kivenjärkäleistä koostuva juoste. Myös Etelä-Tuusniemellä sijaitsevalle luonnonkauniille Paimensaarelle eristäytyneen ja ihmisiä karttelevan lammaspaimenen on epäilty saaneen alkunsa Rosvokiven alla. Lammaspaimenen sanotaan olleen pirun pakana, joka ei kelvannut kumppaniksi ihmisille eikä kummituksille. Paimenpojan kohtalo oli pirullinen. Isäukko hylkäsi hänet, koska hän oli aivan liian hyväntahtoinen, mutta toisaalta ihmisetkin suhtautuivat häneen epäluuloisesti, piilottelihan hän hattunsa alla pikkuisia sarvia. "


Oli miten oli, satunnaisen retkeilijän tai marjastajan kannattaa kiertää Rosvokivi kaukaa, ettei käy kuten Duusille. Toisaalta henkimaailman elämykset ja extreme-matkailu on nykyään muotia.

Yllä: Rosvokiven kummitukset lähestyvät pahaa-aavistamatonta kulkijaa.


4. Ohtaansalmi - Savon ja Karjalan raja


Savolaiset ovat luonteeltaan varsin leikkisiä, uteliaita ja puheliaita. Savolaiselle ei ole ongelma eikä mikään avata keskustelua tuntemattoman kanssa oltiin sitten kaupassa, torilla, junassa tai linja-autossa. Murre on sointuvaa, rentouttavaa ja kuulostaa hauskalta. Juttua ja tarinaa riittää, mutta moni tietää tunteen, kun rupattelutuokion jälkeen ei olekaan enää varma mitä juuri tapahtui. Tähän epäsuoraan keskustelukulttuuriin löytyy syyt historiasta. Itä-Suomi on vanhaa idän ja lännen välinen rajaseutua, mikä on on tarkoittanut kahden suurvallan, kahden todellisuuden ja kahden uskonnon välistä kamppailua jotka välillä kärjistyivät verisiksi yhteenotoiksi. Kun muu Suomi söi "rauhan leipää", niin Savon saloilla ei koskaan tiennyt oliko vastaantulija ystävä vai vihollinen. Siksi oli parempi jutella ympäripyöreitä ja jättää vastuu tarinoiden todenperäisyydestä kuulijalle. Tämä strategia on osoittautunut kestäväksi - savolaiset ovat sittemmin niittäneet mainetta viihdyttäjinä, poliitikkoina ja liikemiehinä ja levittäytyneet tehokkaasti ympäri Suomen ja maailman.


Pitkävihan ajoilta on muistona Täyssinän aselevon rauhankivi vuodelta 1595. Ennen sen pystyttämistä sotamies Duus ehti vielä joutua keskelle liperiläisen sissijoukkion ja tuusniemeläisten talonpoikien välistä kiivasta rajakahakkaa Ohtaansalmella. "Täss' Savon joukko tappeli, ja joka kynsi kylmeni".

1590-luvulla sodankäynti oli pitkälti sissisotaa, jossa lähikuntien talonpojat tekivät hävitysretkiä toistensa kyliin. Täyssinän rauhasta symboloi Tuusniemen vaakunan kolme kruunua. Talonpoikaa hymyilyttää taistelun jälkeen.


4. Silmäsuon salaisuudet


Tuusniemellä on seitsemän suota, joita nimitetään silmäsoiksi. Elokuvan tarina kertoo, että osaa silmäsoita vartioi vihaisia mummoja, eikä niille ole menemistä, ainakaan pimeällä. Duus oli pakomatkallaan vajota suurimpaan ja kauneimpaan näistä soista. Huhutaan, että Tuusniemelle asetuttuaan Duus olisi innostunut pienessä hiprakassa hyppäämään suonsilmään. Tästä ei tosin ole olemassa uskottavia silminnäkijälausuntoja.

Silmäsuo on itse asiassa Suomessa harvinaiseksi käynyt harjusuppaan muodostunut vetinen neva, jonka reunat ovat rämettä. Se on tärkeä luonnonsuojelualue, jossa kurnuttaa rauhoitettu viitasammakko. Kasvisto on rämenevalle tyypillistä. Sieltä voi löytää niin vaiveron kuin raatteen. Myös villapääluikka, erilaiset kihokit ja lumpeenretaleet kuuluvat kasvustoon. Linnusto suolla on varsin niukka, ellei satunnaisia tipusia ja kurppia lasketa. Kuka tietää, mitä kaikkia historian salaisuuksia suo kätkee sisälleen...

Silmäsuolla on hyvin merkitty retkeilyreitti polkuineen ja laavuineen, joten se on tutustumisen arvoinen luontokohde! Liikkuessasi pitkospuilla, muista että kompastelu voep estee kuatumisen!


5. Potaattikukko ja muita keskiaikaisia herkkuja


Sotamies Duus tutustui matkallaan kuuluisaan itäsuomalaiseen ruokavalioon, jota hallitsee runsas perunan, rukiin ja rasvan käyttö. Tuusniemen perinneruoka on ruiskuoreen leivottu potaattikukko.


Duusiin teki vaikutuksen paikallisten vieraanvaraisuus. Niukkiin oloihin sopeutuneet savolaiset olivat omavaraisia kaiken suhteen - järvestä sai kalaa, metsästä marjoja ja sieniä, jokaisessa talossa oli lisäksi kotielämiä, Juurikkamäen kaskipelloilla ahertavat Suomen parhaimmat rukiinleikkaajat. "Savo" on itseasiassa tarkoittanut alunperin kaskisavua. Kaskiviljely oli rankkaa raatamista, jonka merkkejä tänä päivänä ovat lehtimetsät, lukemattomat kivirauniot ja nauriskuopat. Karun luonnon armoilla ainoa lohtu tuli usein huumorilla höystetyt savolaiset kansanviisaudet kuten "leevätön syönti ee pie näläkee.


Kiviset maastot soveltuvat erityisen hyvin marjankasvatukseen, minkä ansiosta Tuusniemen ja Kaavin alueella on lukuisia marjatiloja. Tuusniemen satamassa pidetään kesäaikaan maaseututoria, josta on mahdollista ostaa paikallisia lähiruokatuotteita - kananmunia, hunajaa, marjoja, vihanneksia, ruisjauhoja yms. Kysy paikallisista ravintoloista "Duusin erikoista", Tuusniemen aidon potaattikukon voit tilata Luostaritien kyläkaupan leipomosta!


Omavaraistaloudesta kiinnostuneille Tuusniemen ja Kaavin alueella löytyy kaksi mielenkiintoista käyntikohdetta- Paimensaari, jossa on toiminut vanha omavarainen mallitila ja Kaavin Telkkämäen perinnetila ja ulkoilmamuseo, jossa vaalitaan vanhaa itäsuomalaista kaskiperinnettä ja -maisemaa.

Sotamies Duusilta oli mennä jauhot suuhun viimeisellä ehtoollisella. Telkkämäellä järjestetään kesäisin kaskenpolttoesityksiä. Kuvat: Duus the Movie, Kaavin kunta.


6. Kaavinkosken löylyt


Idyllisen Kaavinkosken kanava oli aikoinaan Täyssinän rauhan rajapyykkejä ja nykyään kanava toimii Tuusniemen ja Kaavin kuntarajana. Duus-elokuvassa kaavilaisia luonnehdittiin kehittymättömiksi villi-ihmisiksi, mutta globalisaation myötä epäluulo on vaihtunut ystävyyteen ja yhteistyöhön. Tästä on hyvänä esimerkkinä yhteinen matkailusivusto. Kerrotaan, että sotamies Duus ja Kaavin legenda, joviaali korpifilosofi ja tietäjä Waikko-Joe, olisivat törmänneet toisiinsa Kaavinkosken sillalla ja ystävystyneet. Yhdessä tuumin ystävykset olivat paiskanneet Kaavin ja Tuusniemen välisen rajapyykin Kaavinkosken pohjaan uuden aikakauden merkiksi (video).


Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys kokoontuu säännöllisesti Kaavinkosken saunapirtissä, joka on vanhan ajan savokarjalainen savusauna. Sen pehmeissä ja aromikkaissa löylyissä on Duusin lisäksi kylpeneet lukuisat muut kylän legendat, mahtimiehet - ja naiset. Tätä tunnelmaa voi kokea Koillis-Tuusniemen kyläyhdistyksen järjestämillä yleisillä saunavuoroilla tai vuokraamalla koko saunapirtti yksityiskäyttöön!

Waikko-Joe - Kaavin elävä legenda, kaikkien asioiden asiantuntija ja humoristi vailla vertaa hullusta itä-Suomesta. Lisätietoja >>>


7. Kojanlahti ja Juojärvi -liian paljon hyvvee on ihanoo!


Tuusniemen sydän on kirkasvetinen Juojärvi, joka on hiljattain valittu pohjois-Savon maakuntajärveksi. Se on hiljainen, karun kaunis muinaisjärvi jylhine kalliorantoineen, hiekkapoukamineen ja saarineen. Suuret järvenselät yhtyvät horisontissa taivaansineen maisemaksi, joka huokuu rauhallisuutta. Järvellä pesivät lokkien, kuikkien, rantasipien ja sorsien lisäksi myös kalasääsket ja laulujoutsenet. Juojärvi on tunnettu runsaasta kalakannastaan - ahventa, muikkua, haukea, taimenta, siikaa, madetta, kuhaa...


Kojanlahden asukkaat ovat elättäneet itsensä maanviljelyllä ja kalastuksella jo 1500-luvulta alkaen.

Kylän alueet levittäytyvät Juojärven rannoille ja lähistön suurimpiin saariin. Laajat peltoaukeat mäkisine reunametsineen hallitsevat kyläkuvaa vielä tänäkin päivänä. Nykyisin Kojanlahti on suosittua kesämökkialuetta, joka herää henkiin alkukesästä. Kyläläiset ja kesänviettäjät kokoontuvat vanhalle kyläkoululle, Villa Rysseliin pelaamaan, nuotiokahville tai muuten vain kuulumisia vaihtamaan ja maailmanmenosta rupattelemaan. Koululla pidetään kylän yhteisiä juhlia ja siellä toimii viikonloppuisin 4H-yhdistyksen kesäkahvila. Koululla on myös oma, yleinen uimaranta jossa matkustajat voivat kastautua Juojärven puhtaisiin aaltoihin. Näihin maisemiin päättyy lopulta myös sotamies Duusin pakomatka. Matkamies on löytänyt kotiin. Tänne jos minne kannattaa tänäkin päivänä tulla arjen kiirettä ja muita nykymaailman vitsauksia pakoon. Nämä maisemat henkivät rauhaa ja turvallisuutta, ne ovat pysyneet muuttumattomina miljoonien vuosien ajan. Kristallinkirkkaan veden alla kullan lailla kimaltelee hiekkainen järven pohja. Ehkä tämä oli se aarre, jota Duusin ystävä oli tarkoittanut. Aarre, jota meidän tulee säästää jälkipolvillemme.


Kesäkuinen ilta Juojärvellä. Edessä Laitasaari, kilometrin pitkä mutta vain n. 50-100 metriä leveä harjumainen luonnonmuodostelma, josta on löydetty kivikautisia hautoja. Saaren takana avautuu järven selkä, josta avautuu venereitti Valamon luostariin. Näistä maisemista voit vuokrata kesämökin esim. Hottituvilta.



Katso Duus the Movie - totuus Tuusniemen synnystä


Ohjannut: Mikko Keinonen

Käsikirjoitus: Antti Syrjäläinen, Mikko Keinonen

Pääosassa: Antti Syrjäläinen


Maailmanmaineestaan huolimatta Duus-elokuvan tekijät eivät halua rahastaa teoksellaan, vaan kokevat että se osa suomalaista kulttuuriperintöä. Tästä syystä Duus-elokuva julkaistaan nyt koko Suomen kansalle täysin ilmaiseksi.


https://www.duusthemovie.com/