Kaavilla tanssitaan tähtien kanssa

Päivitetty: heinä 20

Kaavin Syrjävaaralle sijaitsevan, yli 200-vuotiaan navetan katolle on noussut tähtitornin kupu ja vuosia kestänyt projekti on valmistunut. Nyt pimeästä, revontulista ja avaruudesta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua tähtitaivaan ihmeisiin. Projektin takana on Olli Reijonen ja hänen yrityksensä Syrjävaara Goodnight Oy - Suomen ensimmäinen pimeän taivaan suojelualue ja tähtipuisto.


Kuvat: Olli Reijonen/ Syrjävaara Goodnight Oy


Suomen pimein paikkakunta?


Syrjävaara sijaitsee nimensä mukaisesti syrjäisen vaaran huipulla. Lähistöllä ei ole suuria asutuskeskuksia joten valosaastetta on vähän. Syrjävaaran laelta avautuu “pimeä käytävä” kohti Jäämerta, minkä vuoksi selkeänä yönä jopa pohjoisen revontulet voi havaita matalalla taivaanrannassa. Olosuhteet ovat kaikin tavoin ihanteelliset yötaivaan tarkkailua varten - vastaavanlaisia paikkoja löytyy ainoastaan lähempänä itärajaa ja aivan pohjoisimmasta Lapista. Lienee syytä mainita, että Syrjävaarassa on pimeämpää kuin monessa Lapin hiihtokeskuksessa, jotka saastuttavat keinovaloillaan laajoja alueita.


Valosaaste lisääntyy 2 % vauhtia


Suurkaupungeissa valosaastetta on niin paljon, että moni ei ole välttämättä koskaan nähnyt oikeaa tähtitaivasta. Valon määrä lisääntyy joka vuosi 2% tahtia, mihin on syynä led-valojen kehitys. Elämä maapallolla nimenomaan yön ja päivän vaihteluun, mistä syystä pimeän puuttuminen vaikuttaa häiritsevästi kaiken elävän toimintaan. Pimeää taivasta pitäisi suojella samalla tavoin kuin luontoa ja ilmastoa.


Syrjävaaralla on käytössä yhteensä 14 hehtaarin alue, jonka yhtenä osana on yksityinen luonnonpuisto. Tällä alueella on tarkoitus järjestää “tähtiretkiä”, esim. luontopolkuja joissa ihmisevät voisivat kokea aitoa pimeyttä. Puistossa on myös erityisiä pohjoiseen suunnattuja laavuja tarkkailuasemia, joista löytyy teleskoopit ja pimeän taivaan kuviin viritetyt kamerat. Oppaana on tähtitieteen asiantuntija ja kirkkaalla säällä kuvia voi ottaa revontulista ja kaukaista galakseista.


Valosaaste on niellyt koko keski-ja etelä-Euroopan. Katso lisää sivuilta: https://www.lightpollutionmap.info


Luontoa ja kulttuuriperinnettä kunnioittaen


Majoitustilaa rakennetaan 1700-luvulta kotoisin olevaan navettaan, paikalle tuodaan myös aito hirsitorppa. Asiakkaat voivat kylpeä aidossa 1800-luvun malliin rakennetussa savusaunassa, luonnollisesti kynttilän valossa. Isommille seurueille lisämajoitusta saadaan tarvittaessa viereisestä Syrjävaaran koulusta. Parhaimpaan pimeän tarkkailuaikaan myöhäissyksystä huhtikuulle paikallisissa majoitusliikkeissä ja mökeissä on vapaata kapasiteettia. Massaturismia ei alueelle suunnitteilla - laatu ja yksilöllinen palvelu on määrää tärkeämpää.


Syrjävaara Goodnight Oy:llä on tällä hetkellä käytössä FB-sivut ja kotisivut julkaistaan kevään 2021 aikana. Palvelutuotteiksi on suunniteltu käynti kulttuurihistorialliseen maisemaan rakennetun “tiedepuiston” näyttelyssä, tähtiretket pienryhmille sisältäen B&B majoituksen ja koulutukset valokuvauksen ja tähtitieteen harrastajille.


Lyödä kauneus pimeydestä


Pitkän tähtäimen tavoitteena Reijosella on saada ihmiset tietoiseksi pimeyden tärkeydestä ja miten jokainen omilla valinnoillaan voi vaikuttaa valosaasteen määrään. Suomeen olisi hyvä saada useampi pimeän taivaan suojelualue, Syrjävaaralla on nyt kunnia olla lajissaan ensimmäinen.


Olli Reijosen konseptissa yhdistyy kestävän kehityksen matkailu, luonnon, pimeän ja kulttuurinympäristön säilyttäminen. Se on matka menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tavallaan ollaan keskellä ei-mitään, mutta silti keskellä kaikkea. Tämän vierailun jälkeen koet pimeyden uusin silmin.


Kuvat: Olli Reijonen/ Syrjävaara Goodnight Oy